Eron salama
Kaikkeni
Maailmanpyörä
Mustaan tai valkeaan
Olen mikä olen
Ollaan niin kuin ennenkin
Saatko minut
Taulu
Tähdenlento
Valon nurjalla puolella
Valon prinsessa
Viima
Yhdessä
Yksi asia johtaa toiseenkin
Maailmanpyörä
ilta pimenee, valveilla mä vielä oon
en unen päästä millään kiinni saa
yläkertaan kipuan ja kuiskauksen siellä kuulen:
ei tänään toivookaan - käy sinäkin nukkumaan
kahden vaiheilla olen ja mietin miten toimia
en voi aina vaihtaa kaistaa tai nimeäsi kaihtaa
maailmanpyöräkin välillä pysähtyy
mutta mieleni ei sinuun kyllästy
en voi itselleni mitään en voi
maailmanpyöräkin jatkaa radallaan
eikä hengästy ollenkaan
vain pilvetön yö mun seuranain
kirkas taivas pidemmältä saa päivän tuntumaan
yläkertaan kipuan jälleen ja siellä kuulen:
ei tänään toivookaan - käy viereeni nukkumaan
kahden vaiheilla olen ja mietin miten toimia
en voi aina vaihtaa kaistaa näin nimeäsi kaihtaa
maailmanpyöräkin välillä pysähtyy
mutta mieleni ei sinuun kyllästy
en voi itselleni mitään en voi
maailmanpyöräkin jatkaa radallaan
eikä hengästy ollenkaan
en voi itselleni mitään en voi
maailmanpyöräkin välillä pysähtyy
mutta mieleni ei sinuun kyllästy
en voi itselleni mitään en voi
maailmanpyöräkin jatkaa radallaan
eikä hengästy ollenkaan
Tähdenlento
nuo kaksi nuorta kulkee ja täällä toisiaan etsien
toisistaan tietämättä vielä kuitenkaan
aika on kuin tähdenlento maailman sykkeessä
lumihiutaleen lailla he ovat toisiaan etsimässä
aina vaan miettien
kaiken minä näkisin sun viereltäsi paljon paremmin
kaiken mä tuntisin kuin hengityksen hellän iholla
kasvosi kauniit niin kuin veden pinnan väreitä mun silmiin
kanssasi maailma ei voisi enää paremmalta tuntua
kuluu hetket ja vuorokaudet ilmaan näkymättömään
saa unelma voiman ja siivet lumipeitteestään
siinä istuvat vieretysten toisiaan kuunnellen
ja maailman myrskytuulet yhdessä unohtaen
kasvosi kauniit niin kuin veden pinnan väreitä mun silmiin
kanssasi maailma ei voisi enää paremmalta tuntua
kaiken minä näkisin sun viereltäsi paljon paremmin
kaiken mä tuntisin kuin hengityksen hellän iholla
kasvosi kauniit niin kuin veden pinnan väreitä mun silmiin
kanssasi maailma ei voisi enää paremmalta tuntua
kaiken minä näkisin sun viereltäsi paljon paremmin
kaiken mä tuntisin kuin hengityksen hellän iholla
kasvosi kauniit niin kuin veden pinnan väreitä mun silmiin
kanssasi maailma ei voisi enää paremmalta tuntua
Olen mikä olen
kun tulen aikaisin kotiin, ovi mulle aukeaa
tunnen kasvoillani vastatuulen voimaa
sanot mulle: myöhässä olet taas
salaa kelloani vilkaisen, se ei pidä aikaa
mut olen mikä minä olen ja en voi muuksi tulla
mut tässä oon ja sinua kuuntelen
hei beibi älä nyt oo liian tarkka
en sua mä haluu satuttaa
unohda tää bad situation
ja lupaan että mua kaduttaa
mut olen mikä minä olen ja en voi muuksi tulla
en sulle mitään pahaa tarkoita
eihän se nyt näin voi mennä, ettei kumpikaan puhu sanaakaan
viisas sanoo, että puhuminen parantaa maailmaa
sanot mulle, että ei sen väliä
kunhan lupaat, ettei se toistu enää ikinä
mut olen mikä minä olen ja en voi muuksi tulla
mut tässä oon ja sinua kuuntelen
hei beibi älä nyt oo liian tarkka
en sua mä haluu satuttaa
unohda tää bad situation
ja lupaan että mua kaduttaa
mut olen mikä minä olen ja en voi muuksi tulla
en sulle mitään pahaa tarkoita
hei beibi älä nyt oo liian tarkka
en sua mä haluu satuttaa
unohda tää bad situation
ja lupaan että mua kaduttaa
mut olen mikä minä olen ja en voi muuksi tulla
mut täällä oon ja sinua kuuntelen
mut olen mikä minä olen ja en voi muuksi tulla
mut olen mikä minä olen ja en voi muuksi tulla
[jotakin kaunista espanjaksi]
Anna mulle voimaa
en voi sinulta aina peittää
kasvoillani sulle näyttää
ettei minullakaan onnea aina kasvoilla näy
tuo pieni hymy kasvoille sointuu
vaikka välillä vaikealta tuntuu
enkä halua ketään muuta koskaan esittää
anna voimaa, anna voimaa tuon pienen hetken verran
kun siltä tuntuu että aita liikaa madaltuu
joskus tuon pienen hetken verran
kun en jaksa minäkään hymyä kantaa
heti ihmiset minulta kyselee
että mikä minua vaivaa
kun en tänään mäkeä loivaa
pysty kulkemaan
ei kaunis ajatus saa mieltä painaa
pikemminkin valoa se antaa
eikä pimeydestä ole enää tietoakaan
uskaltaa olla itsensä kanssa sinut
ja luoda omat ajatusten sivut
rohkeutta eteen tuon maailman estradin
anna voimaa, anna voimaa tuon pienen hetken verran
kun siltä tuntuu että aita liikaa madaltuu
joskus tuon pienen hetken verran
kun en jaksa minäkään hymyä kantaa
heti ihmiset minulta kyselee
että mikä minua vaivaa
kun en tänään mäkeä loivaa
pysty kulkemaan
joskus tuon pienen hetken verran
kun en jaksa minäkään hymyä kantaa
heti ihmiset minulta kyselee
että mikä minua vaivaa
kun en tänään mäkeä loivaa
pysty kulkemaan
pysty kulkemaan
anna mulle voimaa
että pystyn kulkemaan
Ollaan niin kuin ennenkin
missä me mennään jälleen haluun tietää sen
ennen kuin luoksesi yöksi jään
tiedän etten ole ollut paras mahdollinen
nyt kuitenkin sinua tarvitsen
ja vihdoin olen valmis sen kertoa voin
kai tiedät sen, voitko kerran vielä kätesi ojentaa
kun mä sateessa seison ja katson sua
en hiustes läpi kasvojas nää
lupaan sulle suojan antaa
ei kanssain tarvii sun pelätä
aina tyylikäs valinta lupaan
sulle olla aina ihan niin kuin ennenkin
ennenkin niin kuin ennenkin, ennenkin
tukenasi en aina ollut sitä pahoittelen
ja toivon että anteeksi antaa voit
sinun kanssas aina voin olla onnellinen
ja onnen haluan sinulle myös antaa
ja vihdoin olen valmis sen kertoa voin
kai tiedät sen, voitko kerran vielä kätesi ojentaa
kun mä sateessa seison ja katson sua
en hiustes läpi kasvojas nää
lupaan sulle suojan antaa
ei kanssain tarvii sun pelätä
aina tyylikäs valinta lupaan
sulle olla aina ihan niin kuin ennenkin
ennenkin niin kuin ennenkin, ennenkin
aina tyylikäs valinta lupaan
sulle olla aina ihan niin kuin ennenkin, ennenkin
kun mä sateessa seison ja katson sua
en hiustes läpi kasvojas nää
lupaan sulle suojan antaa
ei kanssain tarvii sun pelätä
aina tyylikäs valinta lupaan
sulle olla aina ihan niin kuin ennenkin
ennenkin, ennenkin, ennenkin
Valon nurjalla puolella
aurinko nousee selkäsi taa
peilaten mereen kuvan tuon samanlaisen
syvemmälle vaan me kuljetaan
kaupungin valojakaan ei enää näy
tämä tie meidät sinne vie
laskuun auringon kauneimman
haluun kanssasi jakaa tämän hetken
enkä minkään tavallisen retken
kun lottovoitto sylisi sun on
syytön mä nyt siihen oon
tunteen tämän haluun aina pitää
ei valon nurjalla puolella oo mitään
tänne ootan sua aina ennen aamua
ei suhteeseemme saa tulla naarmua
jaksan kyllä aina sua odottaa
avaan maailmani sulle lupaan sen
sitä unohda koskaan mä en
vaikka tuuli ei samaan suuntaan aina kuljekaan
välillä viiman suuntaa muuttaa pitää
määränpäämme kuitenkin on meille selkeää
rakkautemme tää ei oo yhdentekevää
valokuvan nurjalla puolella tuon tekstin nään
tämä tie meidät sinne vie
laskuun auringon kauneimman
haluun kanssasi jakaa tämän hetken
enkä minkään tavallisen retken
kun lottovoitto sylisi sun on
syytön mä nyt siihen oon
tunteen tämän haluun aina pitää
ei valon nurjalla puolella oo mitään
tänne ootan sua aina ennen aamua
ei suhteeseemme saa tulla naarmua
jaksan kyllä aina sua odottaa
avaan maailmani sulle lupaan sen
sitä unohda koskaan mä en
vaikka tuuli ei samaan suuntaan aina kuljekaan
ei kuljekaan
ei valon nurjalla oo mitään
tänne ootan sua aina ennen aamua
ei suhteeseemme saa tulla naarmua
jaksan kyllä aina sua odottaa
avaan maailmani sulle lupaan sen
sitä unohda koskaan mä en
vaikka tuuli ei samaan suuntaan aina kuljekaan
ei kuljekaan, ei kuljekaan
Viima
pian vaivun uneen hukuttaudun lumeen
joka maailman valaisee
mun silmät palaa kun katson salaa
verestävään sydämeen
viima vihloo ja mun sydän itkee
lämmittäiskö kyyneleet
tuskan alta kaivan esiin tunteet
niin peittyneet
unen syvä syli vie mut pahan yli
pääsen jälleen myötäaallokkoon
ajatuksen voima on niin dominoiva
tunne iskee koko solukkoon
viima vihloo ja mun sydän itkee
lämmittäiskö kyyneleet
tuskan alta kaivan esiin tunteet
niin peittyneet
vielä mun silmissä on tulta
sielun repaleita korjaamaan
ja näin ikiroudan valtakunta
pakotetaan sulamaan
viima vihloo ja mun sydän itkee
lämmittäiskö kyyneleet
tuskan alta kaivan esiin tunteet
niin peittyneet
viima vihloo ja mun sydän itkee
lämmittäiskö kyyneleet
tuskan alta kaivan esiin tunteet
niin peittyneet
Valon prinsessa
en koskaan pysty kertomaan
mitä tunsin hänen seurassaan
koko maailma oli polvillaan
kun me kaksi saimme taivaltaa
voi aina katseen kohottaa
kohti tähtitaivasta
aina tähdet sua muistuttaa
valon prinsessa
valaisi varjoisenkin maan
valon prinsessa
niin kuin satukirjoissa
joskus aika liikaa kiiruhtaa
ilta peittää allensa koko maan
pimeyden hallintaan yötä kohden vaan
ja hetkeksi päivän loisto kahlitaan
voi aina katseen kohottaa
kohti tähtitaivasta
aina tähdet sua muistuttaa
valon prinsessa
valaisi varjoisenkin maan
valon prinsessa
niin kuin satukirjoissa
valon prinsessa
valaisi varjoisenkin maan
valon prinsessa
niin kuin satukirjoissa
Yksi asia johtaa toiseenkin
usein iltaisin jengi lähtee iltaansa viettämään
ja sametilla varustetun ravintolan penkille istuvat
tarkoituksenaan ei oo ottaa olutta tuota yhtäkään
no ystävätär tuo tuntematon tarjoo niin ehkä yhden vaan
ja kaikkihan sen tietää että yksi asia johtaa toiseenkin
ja ennen kuin huomaatkaan, ei sulta lopu juomatkaan
aamulla herättyäni ulos ikkunasta katson
että missä vitussa olen ja kuka vierelläin makaa
muistan vain tuon illan huudon: tuo lisää tähän pöytään!
no yksi asia johtaa toiseenkin
vaatteita keräsin ja etsin katosta lattiaa
samalla mietin etten enää mä koskaan otakaan
hiljakseltaan mä yritin tehdä luotasi lähtöä
sä heräsit ja sanoit mulle kello ei oo vielä yhtäkään
ja kaikkihan sen tietää että yksi asia johtaa toiseenkin
ja ennen kuin huomaatkaan, ei sulta lopu juomatkaan
aamulla herättyäni ulos ikkunasta katson
että missä vitussa olen ja kuka vierelläin makaa
muistan vain tuon illan huudon: tuo lisää tähän pöytään!
no yksi asia johtaa toiseenkin
Taulu
tuo vanha taulu seinällä
viimeisillä voimillaan
sen kuvan haalistuneen
ajatuksella väritän
sen kuvan muistoon leijailen
muistan sen kuin eilisen
se mieltä koristaa
ja hyvän mielen tuudittaa
kolmestaan me siinä istutaan
ihan vierekkäin
kylki kyljessä kädet olkapäillä hymyillään
yksi meistä meidät ikuistaa
ja hymyilemään saa
hän meitä katsoo ja luo
elämän ääriviivoja
kun taulun kuvaa katselen
sitä hetkeä muistelen
sitä hetkeä takaisin
nyt toivoisin
kun parhaat hetket ikuistaa
niitä mukana kuljettaa
ne mieltä koristaa ja hyvän mielen tuudittaa
kolmestaan me siinä istutaan
ihan vierekkäin
kylki kyljessä kädet olkapäillä hymyillään
yksi meistä meidät ikuistaa
ja hymyilemään saa
hän meitä katsoo ja luo
elämän ääriviivoja
Mustaan tai valkeaan
pukeuduitpa mustaan tai valkeaan
meitä mielitekomme johdattaa
uskoitpa sä Lennoniin tai algebraan
jokaisella on ristinsä harteillaan
vaikka meillä on luurangot kaapeissa
silti pystymme muuttumaan
muutos ei tule aivan luonnostaan
vaan jokin syy siihen tarvitaan
se kyyneleemme saa poistumaan
ja polkumme valaisee valollaan
sisimpämme saa jälleen tuntemaan
että kaikki siellä on kohdallaan
vaikka meillä on toivo ja rakkaus
niin ystävyys on se vastaus
niin kuolettavan kaunis ajatus
vaikka poissa on pelko ja katkeruus
niin tarvitaan vielä se luottamus
vahva kuten veden virtaus
tahtomattaan ei tarvitse kumartaa
eikä toimia vasten tahtoaan
sen täytyy pystyä luottamaan
silloin kun maailmaasi koetellaan
se kyyneleemme saa poistumaan
ja polkumme valaisee valollaan
sisimpämme saa jälleen tuntemaan
että kaikki siellä on kohdallaan
vaikka meillä on toivo ja rakkaus
niin ystävyys on se vastaus
niin kuolettavan kaunis ajatus
vaikka poissa on pelko ja katkeruus
niin tarvitaan vielä se luottamus
vahva kuten veden virtaus
Yhdessä
kynttilän valo meihin loistaa
taustalla kauniina piano soi ja sulle laulan
tämä kuutamo kohta meidät voittaa
kauneudellaan uusi päivä meille koittaa
haluun kanssasi yhdessä jakaa tämän yön
sinisen taivaan alla kasvos
sinuun päin herätä
haluun yhteisen aamun yhdessä aloittaa
juosta yhdessä hiekkarantaa
ja kallioiden päällä vaeltaa
aamuaurinko hiekalta meidät herättää
tuuli puhaltaa lännestä
ja aallon nostattaa
sanat jännityksen ovat aika kohdallaan
tämänkin päivän haluun kanssas aloittaa
haluun kanssasi yhdessä jakaa tämän yön
sinisen taivaan alla kasvos
sinuun päin herätä
haluun yhteisen aamun yhdessä aloittaa
juosta yhdessä hiekkarantaa
ja kallioiden päällä vaeltaa
haluun kanssasi yhdessä jakaa tämän yön
sinisen taivaan alla kasvos
sinuun päin herätä
haluun yhteisen aamun yhdessä aloittaa
juosta yhdessä hiekkarantaa
ja kallioiden päällä suudella
Saatko minut
saatko minut uskomaan
saatko minut toivomaan
saatko minut nauramaan
pystytkö sen lupaamaan
lupauksen antamaan
että vielä kanssas saan
uskoa myös tulevaan
paremmasta nauttimaan
miksei pieni enkeli tuu
miksei pieni enkeli tuu
enkelillä siivet kastuneet
saatko minut katumaan
uskomaan sen satumaan
jonka muka kanssas jaan
odottaen parempaa
toivoin varaan laskemaan
itselleni kertomaan
kaiken pystyn tuntemaan
kanssasi jos kaiken jaan
miksei pieni enkeli tuu
miksei pieni enkeli tuu
enkelillä siivet kastuneet
enkeli lentää
enkeli lentää
siivillään
miksei pieni enkeli tuu
miksei pieni enkeli tuu
enkelillä siivet kastuneet
Kaikkeni
koskaan mä tätä en oo aiemmin tuntenut
ennen kuin mä sinut viimein kohtasin
silmät kiinni pitänyt oon mä tunteet sisälläin
sitä kadun ja ymmärrän väärin mä tehneeni
nyt en voi mä enää ilman sua olla
valmis olen sua joka aamu halaamaan
kaikkeni mä sulle annan jos vain sinut pitää saan
käteni sulle ojennan
kaikkeni mä sulle annan vaikka kukan kauneimman
jos se sulle paljon merkitsee
silmiisi sun mä usein uppoudun
kaikki muut ajatukset jo unohtuu
mielessäni olet aina tärkein päällä maan
kanssasi nää hetket haluun jakaa vaan koska
nyt en voi mä enää ilman sua olla
valmis olen sua joka aamu halaamaan
kaikkeni mä sulle annan jos vain sinut pitää saan
käteni sulle ojennan
kaikkeni mä sulle annan vaikka kukan kauneimman
jos se sulle paljon merkitsee
Eron salama
ymmärtää nyt en voi, kirjees kun auki mä saan
pöytään mä tarrauduin kii
erosta kun ilmoitit sä näin
en voi nyt käsittää
miten tän tehdä voit
kuin salama kirkas taivaalta kun osuu
siltä oloni tuntuu nyt vaan
miksi juuri nyt tuo salama syttyy
kun suuri päivä tulossa on
mikä sulla on kun ei pelkkä kirje riitä
vaan lisää hallaa mulle haluat
enää en mä sua tunne
tai muuttunut sä olet ainakin
miksei yhdessä kaikki juteltu nyt oltais
vai eikö sulla rohkeutta oo
kun viestillä vain muutostasi ilmoitat
ja läheisesi hylkäät sä näin
kuin salama kirkas taivaalta kun osuu
siltä oloni tuntuu nyt vaan
miksi juuri nyt tuo salama syttyy
mut ei se mitään koska mulla on
rakkautta läheisiltäin saan
ja tukea heiltä tärkeää
he valoa mulle haluu antaa
ja rakkautta heiltä mä saan
kuin salama kirkas taivaalta kun osuu
siltä oloni tuntuu nyt vaan
miksi juuri nyt tuo salama syttyy
sen onneksi oon kääntänyt mä vaan